kokeilua

kokeilua

Taalintehdas Dalsbruk

Ainakin seitsemän syytä käydä Taalintehtaalla

 1. Strandhotell ja Niskan peltileipä
Sellaista pitsaa ei saa missään. Eikä sellaista nälkää saa kuin purjehtimalla tuulessa ja tuiskussa.

2. Keskiviikon kesätori
Vanhoja tavaroita, mansikoita, leipää, tyrnihilloa,  kalaa, lihaa, kevätkääryleitä suoraan rasvakeittimestä ja sushi plate.

3. Vanhan ruukin roskatiilestä tehdyt rakennukset.
Raudan valmistuksessa syntynyttä kuonaa voidaan käyttää myös rakennusaineena;
tällöin puhutaan slakitiilistä.

Taalintehtaan museon kierroksille pitäisi joskus ehtiä.

4. Kirpputorit
Tällä kertaa tärppäsi salen nurkalta merkitty Loppis, joka oli vanhan puutalon pihapiirissä

5. Alko ja apteekki
Nehän ovat purjehtijalle tarpeelliset

6. Kätköt, jotka avautuvat tälle hakijalle hankalina.

7. Musiikkijuhlat ja kulttuuritapahtumat, kurkkaa linkistä!
Baltic jazz festival - oli juuri edellisenä viikonloppuna täyttänyt kylän
Kemiönsaaren musiikkijuhlat - kuulimme torilla maistiaisia tulevasta Söderlångvikin konsertista
Norpas festival - tulossa, uutta!

Listalla!

Örö

Örössä kaikki on hienoa: luonto ja venesatama, polut ja maisemat.
Kalusteetkin on IKEAsta!
Metsähallitus on laittanut paljon rahaa Örön linnakesaareen,
jossa armeija on hallinnut yli sata vuotta.
Saarelle on päässyt vierailemaan tämän vuoden alusta lähtien.

Laiturit valmistuivat keväällä, Marinetekin hienon videon voi katsoa Youtubesta
Paikkoja mainostetaan olevan 70, ihan niin montaa venettä ei vielä ollut paikalla,
mutta tullessamme meille pilliin viheltävä satamakapteeni ilmoitti: "Täyttä!"
Nettivarauksen voi tehdä muutamaan paikkaan, mutta päiväkävijöitä on paljon, paikkoja vapautuu heidän lähtiessään.

Nuoret hoitivat sataman kioskia hienosti ja ystävällisesti.
Tarjolla on armeijan polkuryöriä, itsepaistettuja munkkeja ja opastuskierroksia.

Iloinen Fanny kierrätti meitä kolmen kilometrin lenkin ja kertoi tarinoita ja tosiasioita sopivassa suhteessa.
Samalla häntä voi haastatella luonnonmaantieteen opiskelusta, työvuoroista ja kesätöistä.

Metsähallituksen väki, Linnakekirjan kirjoittaja Johanna Pakola ja Forum Marinumin väki
oli kouluttanut heitä keväällä opastuskierroksen tekoa varten.

Metsähallituksella on iso rooli luonnon säilymisen seurannassa, rantakasvillisuutta tarkkaillaan lentokuvausten avulla.
Vain muutaman asepalveluksessa olevan sijasta saarella on nyt alkanut aikamoinen kansanvaellus
ja sillä on tietenkin kuluttava vaikutus herkkään luontoon.
Saarelle on merkitty kaksi hienoa luontopolkua, pohjoinen ja eteläinen, jotka on nimetty 120mm ja 6" kierroksiksi.

Norra udden

Södernäbben

Saaren kärkiin pääsee myös polkupyörällä.
Läntisellä hiekkarannalla käynti kannattaa myös.

Toinen video Örön luonnosta

Fannyn opastamana pääsi myös kurkistamaan 12 tuuman kasarmialueen järeään patteriin sisälle.
Sotilastoiminta onkin hyvin esitelty polkujen varren tauluissa ja patterin sisällä olevassa "museossa".

Saaresta tulee varmasti Utön veroinen luonnonystävien vierailupaikka.
Lintujen muutto idästä ja etelästä kulkee saaren kautta.
Perhosia saarella on tavattu 1600 eri lajia.
Saarella on harvinaisia kasveja, joita ei tavata muualla Suomessa.
Majoitustiloja on jo rakennettu ja ensi vuonna valmistuu hotellitasoinen majoitus 12" patterialueelle, ravintolan viereen.

Saarelle pääsee taksiveneillä ja yhteysalus Stellalla, joka lähtee Kasnäsistä.
Yhteysalus on toisilla vuoroilla ilmainen, illan vuorot ovat maksullisia.

Saarella käynti kannattaa varmasti.
Tekemistä ja katsomista riittää, vaikka jäisitkin tuulen ja sateen takia jumiin, niinkuin meille kävi.

Sommaröstrand

Sommaröstrandin vierassataman perheyritys on hieno esimerkki työllistymisestä saaristossa. Ympärivuotista toiminata, kesällä vierasveneoalveluita, talvella venetelakointia ja kuljetuspalveluja ilmatyynyaluksella mm. mökkiläisile. 

Sataman emäntä Erja Hiltunen ja Wikströmin perhe pitävää myös kauppaa ja kahvilaa avoinna ympäri vuoden. Sataman palvelurakennus on uusi, vanhatkin vajat on kunnostettu ja ympäristö hoidettu ja siisti.

Emäntä esitteli auliisti läheisiä luonnonsatamia ja sanoi toivovansa veneilijöiden viihtyvän myös niissä ja tulevan sitten asioimaan heille. Satamassa onkin vierapaikkojen lisäksi kaksi erillistä kauppa- ja ravintola-asiakkaiden käyttöön varattua laituria.

Vakituisia, mökkiveneilijöille varattuja laituripaikkoja on runsaasti ja talveksi veneet voidaan nostaa neljään isoon venehalliin suojaaa. yksi halleista oli auki ja varattu autojen parkkitilaksi kesäksi.

Toivottavasti  perheyritys tuo leivän ympäri vuoden, niin hienosti hoidettu paikka on!

Tammisaari kesäveneilijälle. Kymmenen asiaa, jotka pitää nähdä.

1. Knipan

ravintola ja paviljonki laiturilla - vanhaa kylpyläeleganssia, hyväää ruokaa, erinomaista palvelua.

      Linkki

2. Helene Schjerfbeck -näyttely Museokeskus EKTA:n kellarissa. Maalauksia, luonnoskirjoja, videoita Helenen elämästä. Myös Tammisaaren historiasta kertova näyttely on mukava.

3. Vanhan seminaarin campus. Vanhaan harjoittelukouluun oli muuttanut kaupunginkirjasto seminaarin lopettaessa vuonna 1974. Kirjastossa paljon hyviä juttuja, kirjoja, nettivinkkejä, lehtiä jne vanhoissa hauskoissa puitteissa.

4. Rantaravintolan pizzat, rantatytöt, armeijan pojat, olut ja lonkero.

5. Kaikki käsityöläisten putiikit, nuorta designia, mummojen askarteluja, sisustusliikkeitä pienilta ja suurilta valmistajilta.

6. Sisältä valkoinen barokkiajan kivikirkko.

7. Cafe Gamla Stan vanhankaupungin Silli-korttelissa Saunakadulla.

8. Aamusauna uimalaitoksessa  Knipanin takana, vesi 21C.

9. Rådhusetin lounas ja kahvit Café Carl De Mummassa Raatihuoneentorin laidalla.

10. Kirpputori "Ottmanska gården", jossa vanhaa rojua monessa atalossa. Puitteet hauskat, tavarasta ei iloa.

BONUS 10+. Auringonlasku veneen sitloodasta. 

Högsåran keisarinsatama

"Tules tänne vetämään", sanoi Fina  keisarille.

Serafina Lindblad se hiukan tuimasti pyysi apua komealta herralta, joka toimettomana seisoskeli lähettyvillä.

Fina ei voinut tietää, että siinä oli itse tsaari Aleksanteri III, joka oli vierailulla Högsårassa. Mutta pianhan se selvisi, ja Högsåran pohjoissatamaa on siitä pitäen kutsuttu Keisarinsatamaksi, koska Suomen suuriruhtinas astui maihin juuri siellä.

Kallioon on maalattu keisarillisen aluksen nimi.

Tarinan kertoi valokuvaaja Kaj Dahlille Eri Söderström, Högsåran entinen luotsi. Söderström muistaa myös Nesteen myöhemmän pääjohtajan Uolevi Raaden vanhemmat. Nämä asuivat Högsåran täysihoitolassa, legendaarisessa laitoksessa, jossa kaupunkilaiset yhä ahkerasti vierailevat, ja jossa Uolevin äiti Agnes, syntyisin Wittfooth, harrasti innokkaasti maalaamista.

Lainaus: Kaj Dahl, Saaristomerellä, 1987, kirja poistettu Rauman kaupunginkirjaston kokoelmasta 

Högsåran juhannuksessa on pikkuisen ohjelmaa, mutta meteliä ei ole.

Juhannussalkoa koristellaan jo aatonaattona, pystytys, leikitys ja köydenveto on aattona jo klo 14. 

Sen jälkeen veneilijät ja mökkiläiset saavat pitää omaa hauskaa.

Viisas vai taitava?

Taitava veneilijä selviää tilanteesta, johon viisas veneilijä ei koskaan joudu.

Viisas vai taitava?
Viisas ja taitava?

Taitava mies selviää tilnteesta, johon viisas nainen ei koskaan päätyisi? Vai?